Alkuvuodesta
olen saanut olla kirittämässä projektien viestintää. Tällä kertaa kehitettiin
sote-projektien viestintää. Projektiviestinnän koulutukset ovat aina tosi
kivoja, kun saa työskennellä alansa huippuosaajien kanssa.
Niinpä,
alansa. Kovan luokan substanssiosaaminen on viestinnän näkökulmasta myös
haaste. Miten asioissa syvällä oleva asiantuntija pystyy irrottautumaan kaikesta
tietämästään ja kertomaan vain sen, mikä on vastaanottajalle eli kulloisellekin
kohderyhmälle sopiva annoskoko? Tai miten valita omasta projektista sellaisia ihmisen
kokokoisia asioita, jotka kiinnostavat ns. taviksia – ja tätä kautta myös
mediaa?
Edellä olevat
kysymykset ovatkin projektiviestinnän koulutusten keskeisiä keskusteluteemoja.
Viestinnän
näkökulmavalinnan toinen yleinen pulma on yleensä se, että projektiväki
kertoisi niin mielellään itse projektista. Meitä taviksia, samoin kuin päättäjiä
ja rahoittajia kiinnostaisivat kuitenkin enemmän projektien hyödyt ja
vaikutukset eli mitä projekti lopultakin tuottaa – em. tapauksissa, miten
projektit edistävät suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
Alkuvuoden projektiviestintäkoulutusten
yhteyshenkilöni kiteyttikin asian loistavasti: projektien asiantuntijat kertovat
niin mielellään siitä ”taikinasta” (= mitä projektissa tehdään), kun pitäisi
oppia puhumaan ”pullasta” (= tuotos). Viestinnän näkökulmasta pitäisi
pullastakin vielä osana napsia ”rusinat” eli tiivistää hyödyt ja vaikutukset
helposti viestittävään muotoon ja räätälöidä viestit kohderyhmälähtöisesti.
Perusviestien rakentelun työkalusta onkin tässä verraton apu.
Koulutuspäivien
rautaista osaa on viestinnän suunnittelu. Pidän aika kovana toiveena sitä, että
esimerkiksi sote-asiantuntijasta pitäisi kypsyä osaava viestinnän suunnittelija
päivän, parin koulutuksessa. Oma kokemukseni on, ettei strategia- ja
tavoitelähtöinen suunnittelu ole aina viestinnän ammattilaisillekaan ihan
helppo juttu.
Jotta
projektityöläisten elämä helpottuisi ja viestintä kehittyisi, haastan
viestinnän ammattilaisia tekemään projektiviestijöiden avuksi suunnittelutyökalua
ja -malleja, joita käyttämällä projektien viestintäsuunnitelmiin saataisiin selkeä
rakenne ja varmistuttaisiin siitä, että kaikki suunnitelman elementit on
muistettu ottaa mukaan.
Useimmiten
suunnitelmista näyttävät unohtuvan tavoitteet ja mittarit. Liian usein lähdetään
liikkeelle hankkeen visuaalisesta ilmeestä, verkkosivuista sekä muista
keinoista ja kanavista miettimättä, mitä viestinnällä lopultakin missäkin
kohderyhmässä pitäisi saada aikaan.
Kohderyhmäjakona
projektiviestinnässä näyttäisi toimivan hyvin kolmijako: hankkeen sisäinen
viestintä, hanketoimijoiden välinen verkostoviestintä ja ulkoinen viestintä.
Ilolla olen pannut merkille sen, että aiemmin aika vähälle huomiolle jäänyt
projektien sisäinen viestintä on nyt alettu nostaa keskiöön. Some- ja muut
sähköiset keinot ovat selvästi parantaneet tilannetta.
Ainakin
isommista projekteista ja niiden viestinnästä vastaavien kannattaisi hyödyntää myös
viestinnän suunnitteluun keskittyviä avoimia viestintäkoulutuksia. Yksi
tällainen oppimisen paikka voisi olla vaikkapa Procomin huhtikuun puolivälissä
järjestämä koulutus.
- Helena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti